sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

Pusero Päivänkakkarasta

Nyt on jotenkin taas sellainen vaihe, että lähipiiriin tuntuu syntyvän vauvoja sellaista tahtia, etten meinaa perässä pysyä. Ei nyt ihan niin paljon, kuin vaikka neljä-viisi vuotta sitten, jolloin kerran laskin, että 10 tuttua odotti lasta, mutta parin vähävauvaisemman vuoden jälkeen ihan reippaasti nyt kuitenkin.

Tänään oltiin lasten tuoreimman serkun kastajaisissa ja molemmat mun siskot odottaa. Yksi ystävä, yksi työkaveri, kaksi mun serkkua... Ketähän unohdin?

Vauvalahjoille on siis tilausta. Yhtä tulevaa varten neuloin villapuseron.


Alun perin oli tarkoitus tehdä neuletakki, mutta tuo lanka (Novita Nalle Kukkaketo, sävy Päivänkakkara) ei vaan toiminut neuletakkina. Raidoista tuli hölmöjä laikkuja, ja aika pian purin sen yritelmän. Villatakki olisi kyllä ollut käytettävyydeltään parempi, mutta tämä on nätimpi :) Laitoin olalle nappilistan, niin on helpompi pukea ja riisua.


Koko on suunnilleen 60cm (testasin vauvanukella, jolle 60-senttiset vaatteet on pikkuisen reiluja). Malli on tuollainen ihan perusvillapusero, jota olen sekä takkina että puserona tehnyt vaikka kuinka monta. Pitäisi varmaan joskus kirjoittaa ohje ylös, ettei tarvitsisi ihan joka kerta laskea uudestaan silmukoita ja kerroksia... 

Tosi suloinenhan se on, kuten vauvanvaatteet aina. Toivottavasti tulevan käyttäjän vanhemmat tykkäävät tästä myös :)





Vauvan villapusero
koko: 60cm
lanka: Novita Nalle Kukkaketo, sävy Päivänkakkara, 83g
puikot: 3 mm
malli: peruspusero omasta päästä

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Ystävänpäiväsukat

Minäkin tein ne ystävänpäiväsukat. Vaikka eiväthän ne ystävänpäiväksi valmistuneet, lähimainkaan. Ja sittenkin kun valmistuivat, niin meni iän kaiken aikaa siihen, että sain aikaiseksi sukat höyryttää ja vielä toinen mokoma, että sain värvättyä tytöt valokuvaajiksi.


Mutta onhan ne nyt hyvänen aina ihanat. Ja kerrankin mulle sopivat, kun kaksista edellisistä (joulukalenterisukat ja syyssukat) on tullut tyttöjen jalkoihin sukat. 

Pohjaväriksi valitsin tummansinisen Nallen ja kuviovärit ohjeen mukaisesti valkoista ja pinkkiä Nallea. Vähän muokkailin ohjetta. Resorin tein eri lailla ja kun en halunnut varsia polviin asti, niin varsien loppupäässä jätin muutaman kuvion pois, samoin kärjissä piti vähän jättää osia pois, ettei tullut liian pitkät.


Tosi paksuthan nämä tietysti on, joten käyttö rajoittuu lähinnä sisätiloihin (mä ostan aina talvikenkäni villasukkavaralla, mutta kirjoneulesukat ovat vähän turhan paksut kenkiin silti). Toisaalta näin ihanat kuviot mielellään saakin olla ihan sisäsukissa, eihän ne sieltä kengistä mihinkään näy.

(Vaikka just nyt alkoi tehdä mieli läpinäkyviä saappaita!)

Muutama virhe sinne jäi, pari, jotka huomasin jo tehdessä, mutten viitsinyt purkaa. Ja yksi kokonainen rivi jäi toisesta sukasta tekemättä, sen huomasin vasta kun sukat olivat olleet jo pari päivää käytössäkin. Mutta ei se haittaa. Ihanat on.


Ystävänpäiväsukat
Koko:  36
Lanka: Novita Nalle, yhteensä 138g
Puikot: 3mm bambuiset sukkapuikot

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Hyvin suunniteltu -puoliksi tehty?

Tein neljä vuotta sitten anopilleni 50-vuotislahjaksi Revontuli-huivin. Silloin jo ajattelin, että voisin tehdä äidilleni joskus samanlaisen. 

3,5 vuotta sitten oltiin mummojen kanssa Tallinnassa, josta ostin ihanan ruskanvärisen jättivyyhdin (250g) vironvillaa sillä mielellä, että tästä nyt sitten äidille se Revontuli.

Pari vuotta sitten sain langan vyyhdiltä kerälle. Oli muuten iso kerä!

Viime syksynä ajattelin, että nyt voisin kyllä tehdä sen huivin äidille, kun maaliskuussa äiti täyttää 60 vuotta.

Joulukuussa ajattelin, että kunhan saan joululahjat valmiiksi, niin sitten aloitan.

Tammikuussa ajattelin, että onkohan se Revontuli sittenkään SE huivi, jonka haluan äidille tehdä. Että pitänee vielä miettiä.

Helmikuussa ajattelin, että kunhan saan ystävänpäiväsukat valmiiksi, niin sitten aloitan. (Ne on muuten valmiina, mutta en ole saanut otettua kuvia vielä).

Maaliskuun alussa harmittelin, että eipähän tullut huivia neulottua.

Maaliskuun 10. päivä aloitin Revontuli-huivin. En edes sillä mielellä, että saisin sen synttäreiksi valmiiksi, mutta kunhan aloitin.

Sitten ajattelin kokeilla, saisinko huivin sittenkin valmiiksi.

Neuloin kaikki liikenevät hetken hullun lailla. Mulla ei liikoja neuleaikaa arjessa ole, lähinnä iltaisin, kun lapset nukkuu (ja siitä ajasta taistelee myös mies ja opiskelut). Nyt kuljetin neuletta töissäkin ja neuloin mm. välkkävalvonnassa (sisällä, kun siis vahdin, ettei oppilaat hiiviskele salaa sisään).

Mulla tuli neulomisesta ihan ihme lihakset kipeäksi. Mm. peukalon juuressa oli joku lihas. Kyllä huomaa, ettei nykyään ehdi neuloa samaan tahtiin kuin joskus opiskeluaikana. 

Perjantaina 17. päivä sain kuin sainkin huivin valmiiksi ja pingotukseen. Siitä tuli kyllä pari mallikertaa pienempi kuin ohjeessa, mutta toisaalta ohjeen mukaan tehty on niin valtavan iso, että pienemmästäkin tuli ihan reilun kokoinen.

Lauantaina puoli tuntia ennen juhliin lähtöä päättelin langanpäät.

En olisi ikinä uskonut, että saan viikossa neulottua Revontulen (olkoonkin, että pienempänä versiona). 


Kyllä se on kaunis. Olin jo ajatellut antaa loput vironvillani jollekin (mulla on muistaakseni kolme jättivyyhtiä, sinisävyinen, vihreäsävyinen ja kelta-punainen), mutta nyt tuli taas sellainen olo, että jos nyt kumminkin niistä neuloisi jotain. Joko lisää Revontulia, tai sitten ihan jotain muuta. 

Vironvilla on kyllä tosi karkeaa, mutta toisaalta nää ihanan liukuvärjätyt sävyt on niin hurmaavia. Revontuli on just sopivan yksinkertainen malli, että värit pääsee oikeuksiinsa. 


Vaikka malli on hirveän yksinkertainen ja helppo, niin jostain syystä alkuun pääseminen oli mulle hankalaa. Niin se oli viimeksikin tätä neuloessa. Ehkä kolmannella kerralla sitten on helpompaa?

Vaikka aina sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, niin kyllä mä nyt silti sanoisin, että jos on 3,5 vuotta suunnitellut huivia, niin olisi siihen tekemiseen kannattanut varata enemmän kuin viikko :) Toisaalta, ehkä tää just siksi valmistui viikossa -koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty?


Revontuli-huivi
koko: leveys arviolta jotain metrin ja puolentoista väliltä. 
lanka: Vironvillaa, tasan 100g
puikot: 6mm
malli: Revontuli-huivi, ilman kahta viimeistä mallikertaa

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Arvonnan voittaja

Kas niin, vihdoin pääsin ja ehdin hoitamaan arvonnan. On ollut niin hässäkkää taas tässä loppuviikosta, etten ole aiemmin ehtinyt. 

Mutta nyt: Pipo-otus, onneksi olkoon, olet voittanut toivomasi lahjakortin Neulovillaan! Laitan ihan hetken päästä sulle sähköpostia.

Eikö olekin valmistunut hieno pusero lapselle? :D

Mulla on tosiaan aika paljon kaikenlaista meneillään juuri nyt. Töiden lisäksi vapaaehtoistyöt ovat vieneet tavallista enemmän aikaa ja yritän myös suorittaa paria ohjelmointikurssia töiden ohella (koska matikanopettajien pitäisi kohta puoleen alkaa opettaa myös ohjelmointia). Olen mä saanut vähän jotain käsitöitäkin tehtyä, mutta en vielä blogiin asti. Kuten yllä olevasta näkyy, myös kuvaamisessa on omat haasteensa. 

Mutta jospa ensi viikolla olisi jotain oikeaakin asiaa :)


maanantai 6. maaliskuuta 2017

Harmonisen harmaat kirjoneulesukat

Aluksi muistutus: jos et ole vielä ehtinyt osallistua Neulovillan tai Paapiin lahjakortin arvontaan, niin vielä on pari päivää aikaa!

Mulla oli jouluneuleena simppelit villasukat. Alun perin ajatus oli tehdä erilaisista harmaista/ruskeista/valkoisista 7 veljeksen jämistä kirjoneulesukat, mutta aika pian suunnitelma muuttui ja teinkin sukat kokonaan luonnonvalkoisella ja harmaalla.


Vähän jännitti lankojen riittävyys, kun kumpaakaan lankaa ei ollut kauhean paljon. Mutta onneksi sukkiin menee lopulta lankaa aika vähän :)

 
Tein sukat pikkusiskolleni synttärilahjaksi. Meillä on samankokoinen jalka, joten vaikka kuvassa sukat näyttää mun jaloissa löpöttävän, niin kyllä ne suunnilleen kokoa 37 on. 

Mallineule on mitä yksinkertaisin:
1. krs: Neulo kaikki silmukat pohjavärillä.
2. krs: Neulo molemmilla väreillä vuorollaan 1s  (siis 1 valkoinen, 1 harmaa, 1 valkoinen jne)
3. krs: Neulo taas kaikki silmukat pohjavärillä. 
Näitä kolmea kerrosta neulotaan, mutta aina 3. kerroksen jälkeen vaihdetaan pohjaväri kuvioväriksi ja päin vastoin. 

Nämä sukat olen aloittanut varpaasta ja tehnyt niihin vahvistetun kantapään. Varressa on muutama silmukka lisätty, ettei tule liian kireä, ja lopussa muutama kerros joustinneuletta.


Näistä tuli mun mielestä todella nätit. Yksinkertaista, mutta kaunista. Jossain blogissa olen nähnyt samalla idealla toteutetut riemunkirjavat sukat, ja sellaiset tekisi kyllä mieli tehdä myös. Värikkäitäkin jämiä riittäisi... 


Kirjoneulesukat
Koko: 37
Lanka: Novita 7 veljestä luonnonvalkoinen ja harmaa, yht. 102g
Puikot: 3,5mm
Malli: perussukka varpaista alkaen, vahvistetulla kantapäällä 
 ja yksinkertaisella kirjoneulekuviolla

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Raitasukat tehosteväreillä

Tein toissajouluksi kaksi joulukalenteria. Toisen joulukalenterivaihtoon ja toisen ystävälle. Molempiin kalentereihin laitoin yhdeksi luukuksi neulelahjakortin. Ystävä toivoi lahjakortillaan palmikkolapasia

Vaihtokalenteri meni Heidille, jonka toiveena oli saada raidalliset villasukat ja väritoiveina valkoinen, musta, pinkki ja vihreä. Mietin kauan, millaiset sukat tekisin. Yhtenä vaihtoehtona mulla oli jättää väreistä yksi pois. Vähän tylsältä tuntui se ajatus, että teen ihan tasaraitasukat kaikilla neljällä värillä. 

Halusin kuitenkin kaikki värit mukaan sukkiin. Jossain vaiheessa sitten kirkastui, mitä haluan tehdä.


Mulla oli ajatus, että vaikka tietysti halusin tehdä Heidille mieleiset sukat, niin olisi myös kiva, että ne olisi jotenkin "mun näköiset". Siis ettei nyt ihan samanlaiset, kuin mitä olen vaikka Heidin blogissa nähnyt. Ymmärtänette idean. Niinpä päädyin tekemään musta-valkoraidalliset sukat, joissa on pinkkiä ja vihreää tehosteina.


Langaksi valikoitui Nalle. Valkoista ja vihreää mulla oli entuudestaan, pinkkiä ostin näitä varten, ja mustaakin, vaikka sitä en sitten tainnut tarvitakaan, kun jemmassa ollut kerän loppu yllättäen riittikin. Sukat ovat kokoa 39. Meillä ei sen kokoista jalkaa taloudesta löydy, mutta neuloin ensimmäisen sukan uutenavuotena ja kylässä ollut käly toimi ystävällisesti koejalkana, jotta saatiin sukka sopivaan kokoon. 

Tykkäsin itse näistä hirmuisesti, ja vaikka värit eivät olleetkaan ns. "mun värejä", niin jos vaan aikaa olisi, tekisin itsellenikin samanlaiset. (Luultavasti en tee, koska aikomisjono on jo niin pitkä, että ehdin unohtaa nämä, ennen kuin pääsisin siihen asti). Onneksi myös Heidi piti sukista, toivottavasti siis ovat hyvässä käytössä :)

Ja hei! Arvonta-aikaa on vielä reilusti jäljellä. Arvonnan löydät täältä.


Naisen sukat
Koko: 39
Lanka: Novita Nalle
Puikot: 3mm
Malli: perussukka varresta varpaisiin, vahvistetulla kantapäällä 


keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Tervetuloa!

Hei sinä!

Tervetuloa tänne!

Mahdatko olla uusi vai vanha tuttavuus?

https://amria2.vuodatus.net/lue/2016/04/lankalaihiksen-tilanne


Ehkä ihmettelet, mikä oikein on tämä Näppituntuma. Näppituntuma on käsityöblogi, joka viettää tänä vuonna jo 11-vuotissynttäreitään. Alkujaan blogi piti majaa Vuodatuksessa ja sieltä vanhat tarinat löytyvät vieläkin (http://amria2.vuodatus.net). Vuodatus on kuitenkin vuosien varrella muuttunut melkoisen epäluotettavaksi, ja vaikka haluaisin suosia suomalaista, niin pitkään harkittuani päätin kuitenkin muuttaa blogin tänne Bloggeriin. Siirtelen vanhoja postauksia pikku hiljaa tuolta vanhan blogin puolelta myös tänne. Tämä uusi Näppituntuma on vielä vähän keskeneräinen, mutta eiköhän se siitä hiljalleen valmistu... Kertokaa kommenttiosiossa, jos huomaatte että vaikka joku linkki ei toimi tai teksti on liian pientä luettavaksi.

https://amria2.vuodatus.net/lue/2014/07/ruisrouhe


Jos et ole jo vanhan blogin puolelta tuttu, niin ehkä saatat miettiä, kuka täällä ruudun toisella puolen oikein on. Joten: hei, hyvää huomenta/päivää/iltaa, olen Amria, kiva tavata (virtuaalinen kättely)! Olen kolmekymppinen kolmen lapsen äiti, opettaja, vaimo ja käsityöharrastaja. Tykkään tehdä monenlaisia käsitöitä; neuloa, virkata, ommella, askarrella, tehdä helmitöitä ja harvakseltaan myös esim. sidon kirjoja tai teen hopeaketjuja. En ole erityisen hyvä missään, mutta tykkään tehdä tosi monenlaista. Teen aika paljon juttuja ihan omasta päästä, joten kasaa ohjelinkkejä en uskalla teille luvata, mutta ideoita kyllä :)

https://amria2.vuodatus.net/lue/2016/09/lintumekko-taskulla 

Olet tervetullut ihan vakituiseksikin vieraaksi! Näppituntumaa voit seurata Bloglovinin kautta, liittymällä blogin lukijaksi (tuolta sivupalkista löytyy siihen nappula) tai Näppituntuman Facebook-sivun kautta. Myös Instagramin kautta kannattaa seurailla, sinne päivittyy paljon myös sellaista, mikä ei blogiin asti koskaan päädy.  

Ja hei nyt jos koskaan kannattaakin liittyä lukijaksi tavalla tai toisella. Blogimuuton kunniaksi olisi nimittäin tarjolla arvonta tämän uuden blogin seuraajille! Onnekkaalle voittajalle olisi luvassa lahjakortti jompaan kumpaan ihastuttavista nettikaupoista: Neulovilla, joka on aivan hurmaava eettisten lankojen putiikki, tai Paapii Design, joka on myös aivan hurmaava suomalaisia kankaita (ja vaikka mitä muuta) myyvä kauppa. Ostan lahjakortin ihan itse omilla rahoillani, ja nämä vaihtoehdot valitsin ihan omien mieltymysteni mukaan :)

Arvontaan voit osallistua seuraavasti:
Seuraa tätä uutta Näppituntumaa joko liittymällä lukijaksi Bloggerissa tai Bloglovinin tai Facebookin kautta JA kommentoi tätä postausta. Jätä kommenttiin jonkinlainen yhteystieto ja tieto siitä, haluatko voittaessasi mieluummin lahjakortin Neulovillaan vai Paapiille.

Arvon siis yhden lahjakortin. Arvonta alkaa nyt ja päättyy kahden viikon päästä, eli 8.3.

https://amria2.vuodatus.net/lue/2015/01/viela-pari-pussukkaa

Onnea arvontaan! Ja tervetuloa mukaan uuden Näppituntuman matkaan! Toivottavasti tulemme tutuiksi myös kommenttiboksin puolella :)

(kuvat ovat vanhoista käsitöistäni. Kuvista lähtee linkit vanhan blogin puolelle, koska en ole ehtinyt vielä tuoda kovin paljon vanhoja posteja tänne uuteen Näppituntumaan. Uusia juttuja luvassa toivottavasti piakkoin!)

lauantai 28. tammikuuta 2017

Palmikkolapaset

Toissajouluksi tein kaksi joulukalenteria, toisen joulukalenterivaihtoon ja toisen ystävälle. Molempiin kalentereihin laitoin neulelahjakortin. Molemmat lahjakortit palautuivat mulle vasta loppuvuodesta. Ystävä toivoi lahjakortissaan ruskeita palmikkolapasia, joten sellaiset sitten puikoille. Langaksi toivottiin lämmintä, muttei kutittavaa. Syyslomareissulla kävin Titityyssä ja ostin sieltä Lanettia, jonka tiedän täyttävän nuo molemmat kriteerit erinomaisesti. (Uskomatonta, että mun lankajemmoista ei tosiaan löytynyt sopivaa lankaa!)

IMG_6748.jpg

Lapaset on taas vaihteeksi omasta päästä neulottu. Tykästyin näihin niin kovasti, että ajattelin tehdä samanlaiset itsellekin. Tosin nähtäväksi jää, ehdinkö ihan lähivuosina sitä aietta toteuttaa, kun mulla noita suunnitelmia riittää enemmän kuin aikaa niiden toteuttamiseen...

IMG_6735.jpg

Lapasten kämmenpuoli on sileää neuletta ja selkäpuolella on kaksi vastakkaisiin suuntiin kiertävää neljän silmukan palmikkoa ja niiden keskellä kahdeksan silmukan palmikko. Peukalolle on tehty ihan perinteinen peukalokiila. Nopeat ja helpot neulottavat oli, ainoastaan vähän meni aikaa siihen, että sain lapasista keskenään samanlaiset, kun en tietenkään ainuttakaan muistiinpanoa tehnyt matkan varrella (tässä kohtaa onkin hyvä miettiä, miten saisin niistä mahdollisista omistakin lapasista samanlaiset... Hah.)

IMG_6743.jpg

Kaikeksi onneksi ystävä tykkäsi näistä myös :)

lauantai 14. tammikuuta 2017

Virkattu valopallo

Mä olen usein vähän myöhäisherännäinen. Niin näiden valopallojenkin kanssa. Toissasyksynä kylä havahduin siihen, että virkattuja pitsipalloja oli blogissa jos toisessakin, mutta kuvittelin niiden olevan kovin suuritöisiä, ja oli siinä joulun alla kyllä aivan riittävästi tekemistä muutenkin.
Silloin jo päätin, että ensi jouluksi sitten.
Järkevämpi olisi aloittanut niiden pallojen virkkaamisen vaikka heti tammikuussa. Mä aloitin joulukuun alussa. Tavoitteena tehdä kolme palloa lahjaksi ja mielellään vielä yksi tai kaksi meille kotiinkin.

IMG_6795.jpg

Vähän yllätyin siitä, että ehdin! Kolme palloa lähti lahjoiksi ja parina viimeisenä työpäivänä annoin oppilaiden pelailla lautapelejä ja tehdä pulmatehtäviä (loogisen ajattelua harjoitusta nimittäin!) ja itse virkkailin vielä kaksi palloa meille kotiin.

Pallot on tehty Neanomia-blogin loistavalla ohjeella (kiitos siitä!) ja vaikka ovat aivan eri kokoisia, niin kyllä ne on samalla langalla (kalastajanlanka) ja koukulla (oliskohan ollu 3mm? En muista enää) tehty. Niin se virkkauskäsiala vaihteli. Myös viimeiset kaksi palloa, jotka eivät näihin kuviin ehtineet, olivat keskenään aivan eri kokoiset. Mutta niistä kyllä toiseen tein vähän virheitä, kun ulkomuistista virkkasin (ja sitten tein samat virheet myös vastakappaleeseen), eli se selittää vähän niiden keskinäistä kokoeroa.

IMG_6803.jpg

Ne on kertakaikkisen kauniita, sekä valoilla että ilman. Lahjaksi menneisiin laitoin mukaan Prismasta ostetun pienen paristokäyttöisen valosarjan. Itsellekin valosarjat tuli hankittua, mutta lopulta päädyin kuitenkin ripustamaan pallot ilman valoja verhotangosta roikkumaan. Kauniit ovat niinkin.

Ensi jouluksi virkkaan kyllä näitä lisää. Vaikka sitten joulukuussa vasta :)

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Taimitarhan joulukalenteri 2016

Jo viime vuonna ihastelin Taimitarhan joulukalenterisukkia, joita oli Instagram ja blogit täynnä joulukuussa. Silloin oli niin monta asiaa kesken, etten uskaltanut lähteä vielä joulukalenterisukkiakin neulomaan. Tänä vuonna oli kyllä oikeastaan vielä enemmän asioita kesken, mutta sukat halusin silti tehdä.
IMG_6842.jpg
Kun syyssukat tuli tehtyä vahingossa nuoremmalle tyttärelle sopiviksi, niin ajattelin tällä kertaa yrittää saada vanhemman tyttären jalkaan sopivat sukat aikaiseksi. Ohjeen mukaan olisi pitänyt olla 7 veljestä ja 3,5mm puikot. Mä tein Nallesta (valkoinen) ja Vuorelman Vedosta (punainen) 3,5mm puikoilla. Tuli 33 kokoiseen jalkaan ihan passelit.
IMG_6845.jpg
Vähän sovelsin. En tykkää valepalmikko-resorista, joten tein ihan perus joustinneuletta muutaman kerroksen resoriksi. Varresta uhkasi tulla liian pitkä, joten ennen nilkkaa jätin pari kuviota pois (tyttö ei halunnut polven päälle ulottuvia sukkia). Jalkaterän tein muistaakseni ihan ohjeen mukaan.
IMG_6848.jpg
Ihan joka päivä en aikataulussa pysynyt, mutta otin sitten kiinni ja lopulta tyttönen sai kuin saikin aattona jalkaansa vastahöyrytetyt sukat. Kovasti niistä tykkäsi (ja niin tykkään minäkin) ja kovassa käytössä ovat olleet siitä asti. Josko sitten seuraavalla kerralla tekisin itselleni...?
IMG_6899.jpg
Tyttöjen joulujalat.