Elämä on jotenkin niin hektistä nykyään, etten ole lainkaan saanut aikaiseksi mitään täällä blogissa. Ajatuksissa se aina on, mutta sitten on paljon muuta tärkeämpää, kuin istua koneella. Mulla on pitkä lista asioista, joista haluaisin blogata, mutta lyhenemisen sijaan se lista vaan kasvaa ja kasvaa... Instagramissa olen astetta aktiivisempi, joten sitä kannattaa seurata!
Tämä syksy nyt on ollut kyllä niin kiireinen, etten juurikaan ole ehtinyt ja jaksanut käsitöitäkään tehdä (voitte visioida seuraavan yhdistelmän: 4 lasta, kokopäivätyö, remontti, opiskelut töiden ohella, mies poissa 6 viikkoa...). Mutta jotain sentään!
Pääsin jokunen aika sitten Nappitalon tuotetestaajaksi ja sain testiin ihastuttavia nauhoja. Instan puolella olenkin jo aikaansaannokseni esitellyt, mutta halusin vielä täällä blogissa vähän avata niitä lisää. Nauhat on siis saatu ilmaiseksi somenäkyvyyttä vastaan, muut tarvikkeet itse hankittuja.
Ensimmäiseksi otin työn alle ruudullisen bokserikuminauhan, jota käytin, tylsää kyllä, ihan tuiki tavallisiin boksereihin. Meillä lapsista on hirveän hauskaa, jos heillä on keskenään samanlaisia vaatteita, ja vielä hauskempaa, jos on vanhemman kanssa samanlaisia vaatteita. Bokserikuminauha oli ihanan pehmeää ja sain siitä juuri sopivasti kaikille perheen miehille tehtyä bokserit (koot 92cm, 122cm ja XXL). Kuminauhalle luvataan 40 asteen pesunkesto, mutta hyvin on kestänyt jatkuvia 60 asteen pesuja.
Toisena ompelin kapeasta ruutunauhasta. Nauha on tosiaan kapeaa (leveys 1cm) ja melko ohutta, mutta silti napakan oloista. Mulla oli visio pienestä laukusta, jossa nauha on pääosassa. Halusin nauhaa sekä koristeeksi että hihnaksi. Tämä nauha ei ole mitään hihnaksi tarkoitettua (ts. sen ei luvata kestävän painoa), mutta ajattelin, että ehkäpä se kestäisi hihnana, jos laukussa kannetaan vain jotain pientä. Hihna on laukussa kiinni pienillä karabiinihakasilla, joten sen voi vaihtaa tarvittaessa. Laukku on 18cm korkea, leveys suuaukon kohdalla on 10cm ja leveimmillään 16cm. Hihnan pituus on n. metri.
Laukku itsessään on tehnyt vanhasta farkunlahkeesta (kuten näkyy, takakappaleessa näkyy polviryppyjä!) ja vuorina käytin ohutta puuvillakangasta.
Kahden ensimmäisen nauhan jälkeen mulle tuli vähäksi aikaa totaalinen stoppi. Molemmista jäljellä olevista nauhoista mun paras visio olisi ollut musta villakangastakki, jonka hihansuihin ja helmaan olisin nauhaa laittanut koristeeksi. Toista nauhaa olisin halunnut käyttää myös mustan kotelomekon vyötäröllä. No eihän mulla todellakaan ollut aikaa ruveta villakangastakkia tai kotelomekkoa tekemään, varsinkin, kun kumpaakaan en ole koskaan tehnyt, eli jo sopivan kaavan löytäminen ja muokkaaminen olisi vienyt aikaa...
Jumiuduin joksikin aikaa miettimään, mihin ihmeeseen onnistuisin yhdistämään upean metallinhohtoisen nauhan. Pengoin kangasjemmojani ja aina yhdistelmä tuntui vähän huonolta. Sitten hoksasin, että eihän mun tarvitse yhdistää sitä yhtään mihinkään! Niin syntyi pieni metallinhohtoinen iltalaukku.
Laukku ei tietenkään ole ihan pelkästä nauhasta tehty. Olen ensin päällystänyt palan farkkukangasta nauhalla ja sitten ommellut laukun siitä. Vuorina on puuvillakangasta. Laukku on pikkuruinen (11cm*19cm*5cm), mutta tukeva. Hihnaksi ostin ihan Prisman remonttipuolelta metalliketjua, jonka kiinnitin karabiinihakoihin, jotta hihna on vaihdettava.
Mä en yleensä ole omassa tyylissäni metallisten asioiden käyttäjä, mutta tähän söpöläiseen ihastuin ihan täysillä.
Viimeisenä ompelin mun suosikkinauhasta, herkästä ja tyylikkäästä kudotusta koristenauhasta. Mun oli vähän vaikea keksiä, mitä tästä tekisin (koska edelleen sekä villakangastakki että kotelomekko olivat poissuljettuja vaihtoehtoja), kun pelkäsin, etten tee nauhalle oikeutta. Koska siis tämä nauha on oikeasti niiiiin kaunista! Valkoisen, harmaan, mustan ja ruskean sävyt vaihtelevat epäsäännöllisesti niin, että nauha näyttää ihanan eläväpintaiselta. Oi että.
(Rehellisyyden nimissä on sanottava, että tämä maailman kaunein nauha oli kuitenkin vähän hankala ommeltava, se on ohutta ja tahtoo itsepintaisesti mennä reunoistaan vähän kieroon. Ei nyt mitään varsinaisesti vaikea, mutta jos haluaa viivasuoraa, niin saa olla tarkka.)
Loppujen lopuksi päädyin pieneen kukkaroon. Suunnitelma oli tehdä koko kukkaro samalla idealla kuin aikaisempi pikku laukku, eli päällystää kangas kokonaan nauhalla. Valitsin kankaaksi tilkun pellavaa, ja ommellessa aloin tykästyä nauhan ja kankaan yhdistelmään niin, että jätin päällystämisen kesken.
Kukkarosta tuli ihan söpönen. Sen leveys on suuaukon kohdalla 7,5cm, leveimmillään 13cm ja korkeus n. 11cm. Vuorina suunnilleen pellavanväristä lakanakangasta.
Tämä oli kaiken kaikkiaan tosi kiva projekti. Toki näin nauhoista kuvan etukäteen, eli tiesin, mitä olen saamassa. Silti tuntui mukavan yllätyksellisestä ommella jonkun muun valitsemista nauhoista. Mähän olen aivan höperönä kaikkiin nauhoihin ja nappeihin ja muuhun sellaiseen tilpehööriin, niin että sikälikin tää oli tosiaan mulle sopiva projekti. Kiitokset Nappitalolle!
Koska haluan laittaa hyvän kiertämään, aion arpoa jonkun näistä kolmesta pussukasta jollekin halukkaalle (bokserit sattumoisin rajaan arvonnan ulkopuolelle :D :D ). Jos siis sinä haluaisit saada omaksesi pienen farkkukankaisen kukkarolaukun, metallinhohtoisen iltalaukun tai pikkukukkaron, niin kipaisepa tuonne Instagramin puolelle, sieltä löydät arvonnan ja ohjeet, miten osallistua 3.11. mennessä.
