Näytetään tekstit, joissa on tunniste ohje. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ohje. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 26. elokuuta 2020

Neuleohje: Sydänraitasukat

Neuloin kesällä sydämiä täynnä olevat raitasukat. Pari ihmistä kyseli ohjeen perään, joten kirjoitin nyt sitten niille ohjeenkin. Ohjeen löydät tästä postauksesta tai Ravelrystä (Ravelryssä oleva ohje on pdf-muodossa ja sopii ainakin printattavaksi paljon paremmin kuin tämä, lisäksi Blogger teki taas kuville jotain ja tässä postauksessa oleva kaavio on ainakin minun silmiini vähän epäselvä).

Sukat voi neuloa paksummasta langasta (100g = 200m), jolloin pohkeesta tulee "normaalin" paksuinen (normaali on inhottava sana ihmisen koosta puhuttaessa. Keskikokoinen?) ja sukasta n. kokoa 38/39 tai ohuemmasta (100g=260m), jolloin saa kapeammalle pohkeelle ja pienempään jalkaan sopivamman sukan. 

Itse neuloin nämä mustapohjaiset sukat Nallesta omaan 36-koon jalkaani ja valkopohjaiset 7 veljeksestä kälyn kolmeysiin. Mustapohjaiset oli vähän sellainen koeversio, niissä on jotain pieniä eroja ohjeeseen verrattuna. 

Tässä se ohje:

Sydänraita

Koko: Kapeahko pohje ja jalan koko n. 36/37 tai normaali pohje ja jalan koko n. 38/39.

Käytettävä lanka: Pienempään ja kapeapohkeiseen sukkaan esim. Novita Nalle (100g = n. 260m). Suurempaan ja leveäpohkeisempaan sukkaan esim. Novita 7 veljestä (100g = n. 200m).

Neuletiheys: Nallella 22s ja 32krs = 10x10cm. 7 veljeksellä 18s ja 26krs = 10x10cm.

Puikot: Pienempään sukkaan 3mm, suurempaan 3,5mm tai käsialan mukaan.

 

Ohje:

Luo 60 silmukkaa ja neulo 2o 2n -joustinta 7 krs.

Neulo sitten varsi kaavion (ohjeen lopussa) mukaan. Kaaviossa neulotaan koko ajan sileää neuletta. Kaavio neulotaan alhaalta ylöspäin. Vaikka kaavio on kaksivärinen, voi sydämiä tietysti tehdä niin monella värillä kuin itse haluaa!

Kaavion loputtua puikoilla on 48 silmukkaa. Jaa silmukat tasaisesti niin, että jokaisella puikolla on 12 silmukkaa.

Neulo kantapää seuraavasti: neulo puikot 1 silmukat puikon 4 silmukoiden jatkoksi (eli kerroksen vaihtumiskohta jää näiden keskelle). Neulo yhteensä 22 krs vahvennettua neuletta, eli nurjalla puolella nostat ensimmäisen silmukan neulomatta ja neulot muut nurin. Oikealla puolella nostat ensimmäisen silmukan neulomatta, neulot seuraavan, nostat neulomatta, neulot seuraavan jne kerroksen loppuun asti.

Jatka sitten kantapään kavennuksilla. Jatka samaa vahvennettua neuletta ja neulo 15 silmukkaa, jonka jälkeen neulo kaksi silmukkaa takareunoistaan oikein yhteen ja käännä työ (7 silmukkaa jäi siis täysin neulomatta). Nosta silmukka, neulo 6 s nurin ja neulo kaksi silmukkaa nurin yhteen, käännä työ (taas toiseen reunaan jäi 7 silmukkaa neulomatta). Neulo 7 silmukkaa, kavenna neulomalla takareunoistaan oikein yhteen, käännä.

Jatka näillä keskimmäisellä kahdeksalla silmukalla vahvennettua neuletta niin, että aina oikealla puolella kavennat neulomalla kaksi silmukkaa takareunoistaan yhteen ja nurjalla puolella kavennat neulomalla silmukat nurin yhteen. Reunoissa olevien silmukoiden pitäisi siis koko ajan vähentyä ja keskellä olla samat 8 silmukkaa, joita neulot. Lopulta jäljellä on enää kantapään keskimmäiset 8 silmukkaa. Jaa nämä silmukat kahdelle puikolle.

Nosta kantapään silmukoiden kanssa samoille puikoille 13 silmukkaa molemmista kantalapun reunoista. Nyt työssä on yhteensä 58s. Neulo 1krs sileää neuletta.

Seuraavaksi neulotaan sukan jalkaterä, jonka voit neuloa haluamallasi raidoituksella tai vaikka yksivärisenä. Mallisukissa on neulottu kahden kerroksen korkuisella raidoituksella.

Aloita kavennukset. Kavenna joka toisella kerroksella 1. puikon lopussa neulomalla kaksi silmukkaa oikein yhteen ja 4. puikon alussa neulomalla 2 silmukkaa takareunoistaan oikein yhteen. Jatka kavennuksia, kunnes puikoilla on jäljellä 12s, eli työssä on taas 48s. Jatka sileää neuletta, kunnes sukan kärki on pienemmässä koossa 19cm tai suuremmassa koossa 21cm tai peittää pikkuvarpaan.

Aloita sitten kärkikavennukset. Neulo 1. puikon silmukat, kunnes jäljellä on 3s, neulo sitten 2s oikein yhteen ja viimeinen silmukka oikein. Neulo 2. puikolta 1s oikein, 2s takareunoistaan oikein yhteen, ja loput oikein. Neulo 3. puikon silmukat, kunnes jäljellä on 3s, neulo sitten 2s oikein yhteen ja viimeinen silmukka oikein. Neulo 4. puikolta 1s oikein, 2s takareunoistaan oikein yhteen ja loput oikein. Toista nämä kavennukset ensin joka toinen kerros 3 kertaa ja sitten jokaisella kerroksella, kunnes työssä on jäljellä 8 silmukkaa. Katkaise lanka ja vedä se silmukoiden läpi. Päättele langat. Höyrytä, pingota tai viimeistele muulla haluamallasi tavalla.

 

tiistai 5. helmikuuta 2019

Ommeltu pehmokirja farkkukankaasta -ohje!

Mun veli sai loppukesästä vauvan. Koska meiltä meni meidän pienimmän vaatteet aika lailla kaikki sinne, halusin tehdä pikkuiselle syntymälahjaksi jotain muuta kuin vaatetta. Päätin ommella pehmokirjan. En ollut koskaan aiemmin pehmokirjaa ommellut, mutta se oli tosi helppoa. Ajattelin, että ehkä joku muukin haluaa kokeilla, joten kirjoitan tähän myös ohjeen (vaihekuvia ei ole, mutta tämä oli tosiaan helppoa!)



Pehmokirjan koko oli 15cmx15cm ja sivuja siinä oli 4kpl.
Kirjaan tarvitset:
- farkkukangasta tai muuta tukevaa joustamatonta kangasta 4kpl paloja, joista jokaisen korkeus 17cm ja leveys 32cm (sisältää 1cm saumavarat)
- 8kpl kirjaan tulevia kuvia (itse leikkasin ylijäämätilkuista sopivia kuvia. Voivat olla joustavaa tai joustamatonta kangasta). Tai enemmän, jos laitat sivulle useamman kuin yhden kuvan.
- jos haluat rapisevan sivun, tarvitset kinkunpaistopussin
- jos haluat hypistelynauhoja, tarvitset erilaisia nauhanpätkiä. Valitse sellaisia, joissa ei ole hapsuja tai muuta, mitä vauva saisi imeskeltyä irti.
- jos haluat kirjaan kiinnityslenkin, tarvitset pienen palan tarranauhaa (molempia puolia) ja joko valmista nauhaa tai vaikkapa farkkukangasta suikaleen. Itse käytin tässä farkkujen irti ratkottua vyölenkkiä.


Aluksi kannattaa tietysti miettiä, miten kunkin kuvan sivuille sommittelet. Sivut on siis tehty niin, että niissä on kaksinkertainen kangas. Ensin kiinnitetään kuvat paikoilleen. Se käy mielestäni helpoiten kaksipuolisen liimaharson avulla. Jos liimaharson käyttö ei ole tuttua, niin lyhykäisyydessään se toimii seuraavasti: Leikkaa liimaharsosta sopivan kokoinen pala. Aseta kangaspalan nurja puoli ja liimaharson liimapuoli toisiaan vasten ja silitä ne toisiinsa kiinni (kannattaa käyttää leivinpaperia apuna, ettei käy vahingossa niin, että joko silitysrauta tai lauta on liimassa). Jos olet käyttänyt kuvaa isompaa liimaharson palaa, leikkaa tässä vaiheessa ylimääräiset pois. Ota sitten liimaharson taustapaperi irti, asemoi kuva taustakankaalle kohdilleen ja silitä kiinni. 

Kun kuvat on silitetty taustakankaaseen kiinni, ne pitää vielä ommella. Itse ompelin osan kuvista ihan vaan suoralla ompeleella, mutta osassa oli niin rispaantuva reuna, että varmuudeksi ompelin tiheällä siksakilla. 


Jos haluat kirjaan hypisteltäviä nauhanpätkiä, ompele ne haluamasi sivun reunaan kiinni huolella. Jos haluat kiinnityslenkin, ompele tarranauhan toinen puoli lenkkiin ja lenkki takakanteen valitsemaasi kohtaan sekä tarranauhan toinen puoli etukanteen samalle korkeudelle. Jos haluat kirjaan rapisevan sivun, leikkaa kinkunpaistopussista sopivan kokoinen pala ja ompele se haluamasi sivun taustalle. Huom! Leikkaamasi taustakangaspalat ovat kahden sivun kokoisia, joten jos haluat vain yhden sivun rapisevan, ompele paistopussia vain puolikkaaseen taustakankaan palasta.



Kun kaikki yksityiskohdat on paikalleen ommeltu, on aika alkaa kasata kirjaa. Ensin ommellaan tietysti sivut. Ota kaksi taustakangaspalaa ja aseta ne oikeat puolet vastakkain (tarkista, että kuvat ovat samoin päin!). Ompele kiinni kolmelta sivultaan ja käännä oikein päin. Toista kahdelle muulle taustakankaan palalle. Tikkaa sitten oikealta puolelta sivujen reunat (tämä auttaa sivuja pysymään ryhdikkäänä) ja samalla ompele kääntöaukot kiinni taittamalla saumavarat sisään ja ompelemalla aukko kiinni. Itse käytin tässä kontrastiväristä punaista ompelulankaa, mielestäni siitä tuli kiva yksityiskohta.

Lopuksi laita valmiit sivut päällekkäin ja ompele keskeltä suoralla ompeleella sivut yhteen kirjaksi. Kannattaa ommella useaan kertaan, niin tulee varmasti tukeva. 



Veljen perheessä tämä on ollut kovasti tykätty lelu. Itsekin olen siihen tosi tyytyväinen. Harmi, kun en ole omille lapsille keksinyt tällaisia tehdä, näihin olisi kiva käyttää lempparitilkut vaikka kaikista pienistä vauvanvaatteista, mitä on ommellut... Saisi varsinaiset muistojen kirjat aikaiseksi!

lauantai 3. marraskuuta 2018

Helpot itsetehdyt lahjat lasten kanssa

Mitä lahjaksi opettajille, päiväkodin aikuisille, mummoille ja kummeille? 

Meillä on ollut tapana, että lapset tekevät itse (tai no aikuisen avustamana, mutta kuitenkin silleen itse) kummeilleen joululahjat. Haluan opettaa lapsia vastavuoroisuuteen ja antamiseen, eikä tunnu kivalta, että saavat kummeilta lahjat, mutta eivät koskaan anna mitään. Lisäksi tietysti lahjoja on kiva tehdä ja lasten kanssa on kiva viettää aikaa yhdessä! Usein ollaan näitä itse tehtyjä annetty myös päiväkodin/koulun aikuisille, mutta siitä en ole ottanut paineita, joskus on annettu sitten jotain mun tekemää tai kaupasta ostettua.

Useamman vuoden jälkeen tässä saa jo vähän vaivata päätään, kun miettii, mitä tällä kertaa tehtäisiin. Olen pyrkinyt siihen, että lahjat olisivat jollain tapaa käyttötavaraa. Joko tarpeellista tavaraa tai mielellään jotain, minkä voi käyttää tai syödä pois. Tässä vähän koontia siitä, mitä me ollaan vuosien varrella tehty lasten kanssa lahjaksi, ja myös tietysti linkkejä ja vinkkejä ohjeisiin.


Vuonna 2011 me tehtiin pannulaput kierrätysmateriaalista (vanhasta lakanasta ja vanhoista froteepyyhkeistä). Silloin lapsia oli vasta kaksi, 3-vuotias ja juuri vuoden täyttävä. Edellisenä äitienpäivänä oltiin tehty mummoille. Koska pienin ei vielä osannut kovin hyvin käyttää edes kangastussia, painettiin jalanjälki kangasmaalilla. Nämä sopii siis ihan pienenkin kanssa tehtäväksi, mutta toki vaatii aikuiselta ompelukoneen käyttöä sitten. Linkki äitienpäiväpannulappuihin ja jouluksi tehtyihin.



 2012 painettiin mukeja kummeille ja isovanhemmille. Tässäkin vaiheessa oli vasta kaksi lasta, luojan kiitos, koska nyt neljän kanssa en ihan heti ryhtyisi urakkaan :D Tämä oli kyllä ihan super-kivaa puuhaa, ja onnistui hyvin pieniltäkin (silloin 4v ja 2v). Toki itse piti nähdä se vaiva, että askarteli kontaktimuovista sapluunat kirjaimille ja vahti, etteivät lapset sotke koko taloa posliinimaalilla tai syö sitä. Tai hajota mukeja. Tai tai... Mutta ihan oikeasti tämä oli hirmu kiva projekti, ja kotiin tehdyistä mukeista tykätään edelleen!


2013 tehtiin mehiläisvahakynttilöitä. Taas kerran sellainen lahja, joka on helppo pienenkin tehdä (tehtiin siskon perheen kanssa näitä, ja pienin kynttilänpyörittelijä taisi olla parivuotias). Aika nopeaa puuhaa myös, ja lopputulos mitä palkitsevin. Mun vanhasta blogista löytyy ohjetta, ja materiaaleja saa vaikkapa Lahtisen Vahavalimolta.

2014 askarreltiin heijastimia. Niistä en löytänyt yhtään kuvaa, enkä blogimerkintää, mutta lyhykäisesti: tarvitset paksua askarteluhuopaa, tarrakiinnitteistä heijastinkangasta, neulan, sakset, kalastajalankaa ja hakaneuloja. Lapset saavat leikata huopalevystä paloja, heijastinkankaasta myös paloja ja liimata heijastinpalat huopapaloihin. Aikuinen voi sitten laittaa kiinnitysnarun, jos ei lapselta vielä onnistu. Nämä eivät tietenkään korvaa oikeaa heijastinta, mutta kiva lisä toki. Tai voi tehdä vaikka avaimenperäversioita tai kassin vetoketjuun klipsillä kiinnitettäviä. 


2015 tehtiin huovuttamalla korviksia ja avaimenperiä. Jostain kumman syystä en ole ilmeisesti saanut näistäkään aikaiseksi kunnon postausta. Korvikset on tehty ihan käsin märkähuovuttamalla. Hyvä ohje löytyy esim. Taikalandia-blogista.  Meillä lapset siis ihan itse saivat näitä huovutella. Oli helppoa. Vatiin lämmintä vettä ja vähän mäntysuopaa. Huovutusvillasta nöttönen, jota vedessä alettiin käsien välissä hangata palloksi. Aluksi pitää pyöritellä vähän varovammin, mutta kun alkaa huopua, niin sitten voi painaa enemmän. Pienille mä tein vähän alkua, mutta hyvin lapset itse osasivat. 



Avaimenperiksi tehtiin vähän isommat pallot niin, että huopuvasta langasta lapset pyörittelivät pieniä keriä, jotka sitten laitoin sukkahousun sisään ja huovutin pesukoneessa (en muista enää tarkasti, mutta olisko ollu joku 60 asteen melko lyhyt ohjelma). Mun homma oli sitten tuikkia korupiikit palleroista läpi ja tehdä niistä korvikset tai avaimenperät. Nää on olleet tosi kivoja, mulla itselläni on korvikset aina joulun aikaan käytössä :)


2016 koristeltiin itse tulitikkurasioita. Mukaan laitettiin pari tuikkua. Taas askartelu, joka onnistuu aika pienenkin kanssa, mutta josta isommatkin innostuvat. Sen verran pitää vahtia, etteivät koristele askin raapaisupintaa piiloon :D

Samana vuonna tehtiin päiväkodin aikuisille suklaalusikoita. Eli (puiseen) kertakäyttölusikkaan sulatettiin erilaisia suklaita ja koristeltiin nonparelleilla ym. Annettiin jähmettyä, ja idea oli se, että sen lusikan voi sitten sulattaa kaakaoon tai kahviin ja saada makukahvia/-kaakaota. Niitäkin lapset tykkäsivät tosi paljon tehdä!



2017 päätettiin tehdä Rocky Roadia. Siihen löytyy ohjeita netistä pilvin pimein, mutta sanonpa vaan sen verran, että lapsista oli super hauskaa sitä tehdä (ja maistella), ja kun aikuinen pilkkoo ja sulattaa ainekset valmiiksi, niin pienikin lapsi osaa itse tehdä sopivan sörsselin.

Tämän vuoden joululahjavalmistelut on jo aloitettu, mutta en uskalla niistä sen enempää vielä hiiskua täällä blogin puolella :)

tiistai 2. lokakuuta 2018

Pyöreät otus-pussukat -ompeluohje!

Mä olen tehnyt muutamana viime vuonna tosi paljon lapsille (sekä omille, että muiden) erilaisia "otus-pussukoita". Osa on ollut selvästi eläimiä, osa muuten vaan jotain villejä otuksia. Aina ne on jääneet esittelemättä täällä blogissa, kun olen ajatellut, että nää nyt on vähän sinne päin tehty, teen seuraavalla kerralla hyvät ja otan kunnon kuvat... Nyt on kumminkin niin, että sitä kertaa tuskin koskaan tulee, joten olkoon, epätäydellisyys ja viime vuoden pimeillä kuvatut kuvat saa nyt kelvata.


Ohjeen lupasin parille ystävälle, ja mietin, että ehkäpä tosiaan kirjoitan sen talteen tänne blogiinkin, jos vaikka siitä on jollekin jotain iloa :) Ohje on nyt pyöreälle pussukalle, mutta ihan samalla tavalla voit tehdä jonkin muunkin muodon! Useita olen tehnyt penaaleiksi joko vaaka- tai pystysuunnassa, neliskanttisina tai pyöristettyinä. Tällainen pyöreä sopii paremmin johonkin muuhun säilytykseen.



Piirrä ensin 2 sopivan kokoista ympyrää kaavaksi. Voit käyttää joko harppia tai jotain sopivan kokoista muottia. Mulla näissä pussukoissa halkaisija on n. 14cm. Toinen kaavaympyröistä jätetään ehjäksi, mutta leikkaa toinen halki siitä kohdasta, johon haluat suun (itse leikkaan aina jonkin verran keskikohdan alapuolelta).



Pussukoihin tarvitset:
  • päälliskankaasta takakappaleen ja etukappaleet (muista leikatessa saumavarat!)
  • vuorikankaasta takakappaleen ja etukappaleet (voit tehdä näistä aavistuksen pienemmät kuin päälliskappaleista)
  • vetoketjun, jonka pituus on vähintään tulevan suun mitta (eli se mitta, mikä on etukappaleen tasainen reuna)
  • kaksi isoa nappia silmiksi
  • halutessasi villalankaa hiuksiksi, 4 kpl samanlaisia korvapaloja päälliskankaasta tai muita yksityiskohtia

Työvaiheet:
Leikkaa ensin kankaat. Sekä päällis- että vuorikankaasta tarvitset siis yhden kokonaisen ympyrän takakappaleeksi ja kaksi osaa etukappaleeksi. Muista saumavarat! Jos haluat otuksellesi korvat, leikkaa 4 korvapalaa (kaksi per korva). Ole varovainen, ettet tee korvapaloista liian pieniä.

Itse aloitan ompelun aina vetoketjusta. Silloin silmien ym. paikkakin on jotenkin helpompi hahmottaa. Vetoketju ommellaan siten, että vetskari laitetaan oikea puoli päälliskankaan oikeaa puolta vasten ja siihen vielä vuorikangas niin, että sen oikea puoli on vetskarin nurjaa vasten ja siis päälliskankaan oikeaa puolta vasten. Ompele ensin vetoketjun toinen puoli, käännä kankaat paikalleen ja tikkaa päältä vetoketjun vierestä. Ompele sitten vetoketjun toinen puoli samoin.

Vetoketjun ensimmäinen puoli ompelussa. Vuorikangas nurin, vetskari nurin ja alimmaisena päälliskangas oikein päin.

Vetoketjun toinen puoli ompelussa
Vetoketju paikallaan ja päältä tikattuna

Nyt voit ommella silmät paikoilleen. Jos haluat otuksellesi nenän, korvat tai tukkaa, on aika ommella myös ne. Silmät, korvat ym. ommellaan vain päälliskankaaseen kiinni!
- Korvat: ompele kaksi korvapalaa kiinni toisiinsa oikeat puolet vastakkain, jätä korvan alaosa auki kääntämistä varten. Käännä oikein päin ja halutessasi tikkaa vielä päältä. Ompele toinen korva samoin. Aputikkaa korvat etukappaleeseen oikeille kohdille niin, että korva on taitettuna etukappaleen päälle (ikään kuin oikeat puolet vastakkain).
- hiukset: itse teen mieluiten niin, että teen langasta lenkkiä, jota sitten ompelen kiinni etukappaleen reunaan "oikeat vastakkain" eli ikään kuin hiukset olisi vedetty silmille. Lenkit leikkaan auki ja tasaan vasta lopuksi




Seuraavaksi on aika koota pussukka. Avaa vetoketju puoleen väliin, jotta voit myöhemmin kääntää pussukan sitä kautta! Laita päälliskankaiden etu- ja takakappale oikeat puolet vastakkain (pidä huoli, että korvat ja hiukset jäävät sisäpuolelle!) ja ompele vetoketjun ylä- ja alapuolinen osa pussukasta erikseen kiinni. Älä ompele tässä vaiheessa vetoketjun päältä, mutta ompele kuitenkin mahdollisimman läheltä vetoketjua.

Sitten vuorin vuoro. Laita vuorikankaan etu- ja takakappale oikeat puolet vastakkain ja kuten päälliskankaassa, ompele vetoketjun ylä- ja alapuolinen osa erikseen, älä ompele vetoketjun päältä. Muista jättää johonkin kohtaan vuoria kääntöaukko ompelematta.



Näissä kuvissa päällinen ja vuori on ommeltu kasaan. Vielä ei ole ommeltu vetoketjun yli!
Nyt ompele molemmista päistä vetoketjun yli. Itse ompelen mielelläni useampaan kertaan, niin tulee varmasti pysyvä. Tässä kohtaa paininjalan alle jää siis sekä vuori- että päälliskangasta ja se vetoketju tietysti siellä välissä. Ompele näin vain se pätkä, mikä aiemmin on jäänyt ompelematta. Jos vetoketju on pussukkaa pidempi, voit lyhentää ylimääräiset pois.

Käännä pussukka oikein päin, ja mikäli kaikki on kunnossa, ompele vuorin kääntöaukko kiinni.



Sitten vaan käyttämään!